Ensimmäiset kanat tulivat kotitilalle talvella 2018.
Alhonkanta
Alhonkanta on alun perin ”Seiskarin kantaa”, eli Savitaipaleelta lähtöisin olevaa kana-ainesta. Nimensä Alhot ovat saaneet kärköläläisen Pentti Alhon mukaan, joka hankki ensimmäisiä kanoja 1970 – 80 – lukujen vaihteessa. Pentti Alho Hämeenkoskelta muisteli alhonkannan alkuvaiheita Maatiaiskanan säilytysohjelman kesäseinaarilla kesällä 2014. Tädiltään ensimmäisen parven saanut Alho kiinnitti huomiota erityisesti ulkomuotoon valitessaan seuraavan sukupolvenvanhempia. Kannan ulkoasu vakiintui melko pian yhteneväiseksi, jota se on ollut aina tähän päivään asti. (MTT, 2014)
Väritykseltään Alhon kanta oli tullessaan ruskeavoittoinen, eikä mustaa esiintynyt lainkaan. Kanat saattoivat olla myös kauttaaltaan pilkullisia. Jalat olivat kovasimen harmaat. Värijalostuksen kautta Alhojen väritys on muuttunut vaaleammaksi tai punavoittoiseksi, ja kantaa saatetaan kutsua myös nimillä ”Alhon keltainen” tai ”punainen itäsuomalainen”. Alhon kanta poikkeaa selvästi Savitaipaleen kanasta, jonka kanssa sillä kuitenkin lienee yhteinen tausta. (Munanetti 2011)
Alhon kannan kukot ovat yleensä kirjavia, tai valtaväriltään ruskeita tai punaisia. Mustia ja jopa harmaita tai vaaleita yksilöitäkin löytyy. Kanat ovat yleisimmin täysin tai valtaväriltään ruskeita tai punaisia, mutta kirjavia tai vaaleita löytyy myös huomattavasti. Harmaita tai mustia kanoja on vähän. (Munanetti 2011)
Maatiaiskanoista alho on MTT:n tilastojen mukaan kolmen ahkerimman munijan joukossa ja hautovia kanoja on noin joka kolmas, eli kotitarvekanaksi se on mainio valinta. (Munanetti 2011)
Nykyään alhonkanta on säilyttäjämäärältään suurin, kun sen on valinnut omakseen 87 säilyttäjää. Vuonna 2017 koko kannan koko oli 568, josta kanoja oli 366 ja kukkoja 72. (LUKE 2018)